Työn perässä toiseen maahan

Kautta aikain työn perässä on muutettu vaihtelevissa määrin niin Suomesta ulkomaille kuin muualta Suomeen. Esimerkiksi 1960-luvulla Ruotsissa oli pulaa työvoimasta. Tuolloin suomalaisia lähti länsinaapuriin siirtolaisiksi, joista useilla tarkoituksenaan palata muutaman työvuoden päästä takaisin kotimaahan, mutta monet työläiset jäivät sille tielleen.

Tosin vaillinainen, tai kokonaan olematon kielitaito aiheuttivat sosiaalisia ongelmia. Lisäksi Ruotsiin lähti muuttoliikkeen mukana päihdeongelmaisia ja rikollisen taustan omaavia henkilöitä, jotka aiheuttivat lieveilmiöitä. Paikallisten asenteet tulokkaita kohtaan ovat harvoin olleet pelkästään myötämielisiä.

Samanlaisia ongelmia osa työn perässä ulkomaille muuttava saattaa edelleen kohdata riippuen kohdemaasta, asuinalueestaan, työorganisaatiosta ja siitä, miten luontevasti sulautuu asuinalueensa muuhun väestöön. Globaalin kansainvälistymisen myötä suvaitsevaisuus on kuitenkin onneksi myös lisääntynyt.

Työperäisen maastamuuton motiiveja

Työperäiselle maastamuutolle on tietenkin useita eri syitä. Monilla Suomessa operoivilla kansainvälisillä yrityksillä on sivuliikkeitä useissa eri maissa, jolloin työn vaihtaminen organisaation sisällä mahdollistaa työvoiman liikkuvuutta eri maiden välillä. Edelleenkin joillain aloilla saattaa olla muissa maissa vajetta, johon suomalaiset ammattilaiset pystyvät vastaamaan ja sitä kautta muuttamaan ulkomaille työn vuoksi.

Mitä tulisi ottaa huomioon toisessa maassa työskennellessä?

Harkitessa ulkomailla työskentelyä on syytä ottaa selvää, mikä tilanne siellä on asumisen ja elämisen sekä niiden kulujen suhteen, kulttuurierot lähtömaahan ja onko maa yleensäkin turvallinen. Kohdemaassa tarvitaan sikäläinen henkilötunnus, jota mahdollistaa paikallisen työterveydenhuollon, pankkitilin ja muiden vastaavien palveluiden käytön. Jos kuuluu ammattiliittoon ja työttömyyskassaan, on hyvä ottaa omaan liittoon ajoissa yhteyttä.

Oikeus suomalaisiin etuuksiin ei automaattisesti säily toiseen maahan muutettaessa, ellei työntekijän työnantajaorganisaatio toimi edelleen Suomessa. Usein työntekijöiden liikkumista rajoittavat nimenomaan eläkkeisiin, työttömyysturvaan ja sosiaaliturvaan liittyvät seikat.

Tukea ja tietoa ulkomailla työskentelyyn

EURES-portaali on eurooppalaisten maiden työvoimaviranomaisten verkkosivusto, josta on löydettävissä tietoa työnhakemisesta Euroopassa, selattavissa eri maiden työpaikkoja ja luotavissa oma EURES-tili työnhakua varten. Suomalaiset eivät tarvitse työlupaa toisessa EU- tai ETA-maassa.