Poliittisena tilana Eurooppa tarjoaa mahdollisuuden rikkoa kansallisvaltioiden rajojen muodostamat muurit. Parhaimmillaan Eurooppa on moniarvoinen, kirjava, rajoiltaan liukuva ja läpäisevä. Euroopasta voi tulla maailma pienoiskoossa. On pyrittävä tilanteeseen, jossa planeettamme on aidosti rajaton.

Eurooppalaisuus voi mielestämme perustua vain keskeisten oikeusvaltion periaatteiden, demokratian ja ihmisoikeuksien tunnustamiselle sekä osallistumiselle eurooppalaiseen kansalaisyhteiskuntaan. On suhtauduttava vakavasti siihen vaaraan, että EU muodostuisi uudeksi ulossulkevaksi blokiksi ja esteeksi aidon globalisaation tielle. Eurooppalaisen identiteetin kehittyessä onkin vältettävä modernien kansallisidentiteettien ulossulkevia piirteitä, kuten ulkopuolisten asettamista eriarvoiseen asemaan tai vähemmistökulttuurien syrjimistä. Parhaimmillaan Eurooppa on moninaisten identiteettien tila, kohtauspaikka, joka ei tarvitse pohjakseen maaperään sidottua kansallistunnetta. Kaikilla ihmisillä on oltava oikeus liikkua vapaasti. Yhteinen eurooppalainen kulttuuri pysyy vielä kauan lähinnä EU-eliitin erottautumiskeinona, eikä yhteisen lipun ja hymnin kaltaisille symboleille näin ole monikulttuurisessa unionissa tilausta.

EU-kansalaisuuden on pohjauduttava perusoikeuksien kirjaan, johon on kirjattu kansalaisvapaudet ja sosiaaliset oikeudet. EU-kansalaisuus on erotettava jäsenmaiden kansalaisuudesta. Tämä turvaisi niiden oikeudet, joilla ei ole minkään EU:n jäsenvaltion kansalaisuutta, kuten Viron ja Latvian venäjänkielisen väestön, aseman EU-alueen valtioissa.

EU:n keskeinen tehtävä on globalisaation ohjaaminen sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpään suuntaan sekä avointen ja demokraattisten toimintamekanismien turvaaminen kansainvälisissä organisaatioissa. EU:n on turvattava korkeat ympäristöstandardit, kuluttajansuoja ja eettisesti kestävät toimintatavat kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Unioniin liittymisen tulee olla mahdollista kaikille demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sitoutuneille Euroopan valtioille.

EU:n vallanjakoa on Vinon mielestä demokratisoitava. Vaikka europarlamentti kärsii legitimiteettivajeesta ja sen työskentely on jäänyt kansalaisille etäiseksi, on se kaikkein demokraattisin EU:n päätöksentekoelimistä. Europarlamentin valtaa pitää kasvattaa muun muassa yhteispäätösmenettelyä lisäämällä. Parlamentti kärsii uskottavuuspulasta niin kauan, kuin se ei saa valmistella unionin keskeisiä asioita, kuten budjettia, eikä parlamentaarikoilla ole oikeutta jättää lakialoitteita.

Eurooppa- ja ministerineuvostoissa on jatkossakin turvattava alueiden vaikuttamismahdollisuudet. Parlamentin yhteyteen on perustettava ihmisoikeusasiamiehen toimisto, jossa valvottaisiin EU:n perusoikeusasiakirjan toteutumista.

Eurooppalaisuus syntyy kaduilla, ei kabineteissa

EU:n legitimiteettivajeen paikkaamiseksi kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia on vahvistettava. Erityisesti Euroopan laajuisten kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia on tuettava ja suoria kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia parannettava, mm. EU:n tukipolitiikkaa uudistamalla. Mahdollisuus kansalaisaloitteeseen on hyvä alku eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan kehittämiseksi. EU-elinten valvonnasta on tehtävä helpompaa; erityisesti komission toiminnan on kehityttävä entistä avoimemmaksi. Tämän toteuttamiseksi kansalaisten ja kansallisten parlamenttien osallistumismenetelmiä on parannettava, kansallisten parlamenttien yhteistyötä syvennettävä ja esimerkiksi Suomessa eduskunnan EU-asioiden käsittelytapoja on monipuolistettava. Todellinen kansalaisten unioni vaatii Euroopan laajuisten liikkeiden ja keskustelutilojen synnyttämistä. Vasta kansalaiskeskustelun ja -liikehdinnän intensiivisyys kertoo Euroopan integraation todellisesta tasosta.