Maailmanlaajuinen kapitalismi aiheuttaa kärsimystä kaikkialla, niin rikkaissa kuin köyhissä maissa. Köyhät maat eivät voi koskaan nousta jaloilleen, jos ne joutuvat kilpailemaan loputtomasti siitä, kuka tarjoaa väestönsä ja luonnonvaransa suuryritysten käyttöön halvimmalla. Rikkaissa maissa yritykset siirtelevät toimintojaan aina sinne mistä saa sillä hetkellä suurimmat voitot. Ammattiyhdistysliike on lyöty polvilleen jo suuressa osassa Eurooppaa, ja suurin osa sosialidemokraattisesta liikkeestä on hyväksynyt loputtoman kilpailun ainoaksi oikeaksi toimintatavaksi. Suomi yksin on aivan liian heikko taistelemaan nykyistä kehitystä vastaan. Ylikansallisen kapitalismin vastavoimaksi tarvitaan ylikansallista toimintaa.

Ei ole olemassa toimivaa maailmanlaajuista demokratiaa, mutta Euroopan unioni tarjoaa tällä hetkellä tärkeimmän rakenteen ylikansalliseen poliittiseen yhteistyöhön. Euroopan unioni on nykyisellään jäsenvaltioidensa hallitusten tahdosta lähinnä markkinoiden ja maataloustukien ylläpitäjä. Tähän pitää saada muutos, me haluamme sosiaalisen ja tasa-arvoisen Euroopan, jonka avulla voidaan luoda hyvinvoiva maailma.

Vasemmistonuoret tekee tiivistä yhteistyötä muun Euroopan vasemmiston kanssa. Mielenosoitukset, seminaarit, poliittinen vaikuttaminen europarlamentissa ja muissa elimissä, ja jopa kesäleirit järjestetään yhteistyössä muun Euroopan vasemmiston kanssa. Kreikan, Tanskan, Norjan tai Suomen punavihreä vasemmisto löytää helposti yhteiset kamppailut vaikkapa Ranskan tai Italian modernien kommunistien sekä Saksan, Portugalin tai Turkin yhtyneiden vasemmistopuolueiden kanssa. Vaikka niin Suomea kuin suurinta osaa Eurooppaakin johdetaan oikeistolaisten voimien toimesta, on yhteisen vastarinnan ja muutoksen aikaan saaminen mahdollista.

Tavoitteena on avoin, demokraattinen valtioliittona toimiva Euroopan unioni, joka toteuttaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen, oikeusvaltion, rauhan, kestävän kehityksen, suvaitsevaisuuden sekä sukupolvien ja -puolten välisen tasavertaisuuden arvoja.

Suomella ei ole mitään syytä rynnätä etulinjassa erilaisiin EU:n koviin ytimiin, koskivatpa nämä sitten turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa tai talouspolitiikan yhtenäistämistä. Suomen tulee omaksua EU:ssa itsenäisempi linja ja kasvaa ulos luokan kilteimmän oppilaan roolista.

EU:n laajentumista on tuettava ja uusia jäseniä on hyväksyttävä Euroopan unioniin. Kaiken laajentumisen perustana ja ehtona on kuitenkin oltava ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kestävä kehitys ja demokratia.

Euroopan unionin militarisoiminen tulee pysäyttää, varsinkin kun mahdollinen euroarmeija olisi todennäköisesti erittäin läheisessä yhteistyössä sotilasliitto Naton kanssa, sillä enemmistö EU-maista on myös Naton jäsenmaita. Suomen tulee pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana.

Unionin pitää edelleen kehittää erityisesti valmiuksiaan humanitaarisen avun perille toimittamisessa ja siviilikriisinhallinnassa. Tavoitteena tulee olla aseellisten konfliktien ehkäisy, mahdollisen konfliktin sytyttyä niiden vaikutusten minimointi sekä konfliktin jälkeen jälleenrakentaminen. EU voi myös toimia koordinoidusti rauhanturvaajana, mikäli operaatiot perustuvat YK:n tai ETYJ:n valtuutukseen.

Euroopan unioni, joka painottaa politiikkaansa suljettujen rajojen puolustus- ja maahanmuuttajapolitiikkaan, luo kestämätöntä perustaa valtioliitolle. EU:n maahanmuuttajapolitiikan tavoite tulee olla monikulttuurisen ja osaavamman yhteiskunnan luominen. EU:n tulee olla vieraanvarainen pakolaisten ja siirtolaisten vastaanottaja ja vaatia sen jäsenmaiden pakolaiskiintiöiden kasvattamista.

Myöskään ympäristö ei katso kansallisvaltioiden rajoja. EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on suuri globaalinen vastuu ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Tavoitteena tulee olla EU:n ja sen jäsenvaltioiden rooli tiukan ympäristöpolitiikan edelläkävijänä koko maailmassa. EU:n tulee määritellä ympäristösopimuksissa sitovat miniminormit, mutta jäsenvaltioilla pitää olla myös mahdollisuus tiukempiin säännöksiin.